Tunneälyä järjestöelämään

31.05.2011

Aaro Harju

Innostuin selailemaan uudelleen Daniel Golemanin erinomaista teosta Tunneäly työelämässä, vaikka teoksen julkaisemisesta on kulunut jo yli 10 vuotta. Ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia myös järjestöorganisaatioissa. Ohessa muutamia poimintoja.

Innostuin selailemaan uudelleen Daniel Golemanin erinomaista teosta Tunneäly työelämässä, vaikka teoksen julkaisemisesta on kulunut jo yli 10 vuotta. Ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia myös järjestöorganisaatioissa. Ohessa muutamia poimintoja.

Työelämässä tarvitaan tietoja ja taitoja. Tietoäly koostuu terveestä järjestä sekä erikoistiedoista ja -taidoista, jotka karttuvat työtä tehdessä.  Entistä tärkeämpää on kuitenkin kyky tulla toimeen itsen ja toisten kanssa. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten motivaatio, aloitekyky, empatia, sopeutumiskyky, vuorovaikutustaidot, itsekuri, valmius ryhmätyöhön ja halu tehdä työtä yhteisen tavoitteen puolesta ovat entistä korostuneemmassa asemassa.

Tietotaidon lisäksi tarvitaan myös tunnetaitoa. Golemanille tunnetaitoja ovat itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen. Sosiaalisia taitoja ovat puolestaan empatia ja sosiaaliset kyvyt, kuten viestintä, vaikuttaminen, ristiriitojen hallinta ja johtajuus.

Jokaisella organisaatiolla on oma tunne-ekologiansa, joka täytyy opetella ja sisäistää, jotta voi toimia menestyksellisesti organisaation jäsenenä ja viihtyä siinä.

Tunnetaidot ovat erityisen tärkeät johtajille. Johtajan kyvyttömyys ihmissuhteissa haittaa kaikkien työn sujuvuutta: se aiheuttaa viivästyksiä, herättää katkeruutta, heikentää motivaatiota ja sitoutumista, synnyttää vihamielisyyttä ja välinpitämättömyyttä. Johtajan tunnetaitojen heikot ja vahvat puolet kiteytyvät kysymykseen siitä, pystyvätkö hänen alaisensa työskentelemään organisaation hyväksi kykyjensä mukaisesti.

Pääosa ihmisistä ei tee työtä pelkästään rahasta. Työinto kumpuaa yleensä laajemmasta elämäninnosta tai elämän tarkoituksen kaipuusta. Ihmiset hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan aloille, joilta he saavat elämälleen sisältöä, joille he voivat omistautua ja joilla he pääsevät parhaiten käyttämään lahjojaan, tarmoaan ja kykyjään.

Golemanin mukaan sitoutumisen ydin on sulattaa omat päämäärät organisaation päämääriin. Sitoutuminen on tunneasia: Ryhmän tavoitteet tuntuvat oikeilta silloin, kun ne ovat sopusoinnussa omien tavoitteiden kanssa.

Empatia on Golemanille perusta kaikille töissä tarpeellisille sosiaalisille taidoille. Empatia on alkeellisimmillaan toisten tunteiden panemista merkille. Korkeimmalla tasolla se tarkoittaa toisten tunteiden ja huolenaiheiden sanatonta havaitsemista ja niihin vastaamista.

Tunteet tarttuvat helposti, koska niiden sisältämät viestit saattavat olla elintärkeitä. Ne sisältävät tärkeää, usein sanatonta tietoa. Tunteet ovat huipputehokasta viestintää.

Ja lopuksi, ihmiset janoavat palautetta. Harva esimies antaa sitä riittävästi.

Ajatuksia tiivisti Aaro Harju